lauantai 28. maaliskuuta 2015

Hunterit ulkoilee

Kiitos siitä Hunter-kommentista, laitoin ne eilen illalla jalkaan lähtiessäni viettämään aikaa ystäväni kanssa ja päätin ottaa pari puolikasta asukuvaa kumppareistani. Näissä voi onneksi sapastella baariinkin sisään, niin salonkikelpoiset ne ovat. Tänäänkin ne olisivat tulleet tarpeeseen, kun kävin toisen frendin kanssa Hulluilla päivillä ja Cafe Engelissä kahvilla. Mikä siinä on, että Hulluille päiville on päästävä ja sieltä voi sitten Hullujen varjolla joko tehdä niitä hullun halpoja ostoksia tai sitten "hemmotella" itseään ihan niillä normaalihintaisilla tuotteilla, mitkä ehkä jättäisi normaalitilanteessa ostamatta? Tiedän ettei ainakaan äidilläni tee yhtään kipeää pysyä poissa keskustasta hullareiden aikaan, joten ehkä tämä oma fanitukseni liittyy siihen, että olen ollut usein kiireapuna talossa kampanajan aikaan... Jotain spesiaalia fiilistä Stockalla silloin kuitenkin on. Tänään jäi käteen Denim Supplyn farkut (osoituksena liikunnan tehosta mahduin kahta tuumaa pienempiin ja malliltaan tiukkoihin skinny-housuihin, eikä tehnyt edes tiukkaa). Aiempina päivinä nappasin vaatekaappiin perus t-paitoja ja kaksi Veromodan toppia. 


Kaikkien viimeisten kitara-aiheisten postausten jatkeeksi on sanottava, että harjoittelu jatkuu ja eteneminen on kaksi eteen yksi taakse -periaatteella. Huojennukseksini joku töissä oli lukenut, että ihminen oppii ja ajattelee horisonttaalisesti eikä vertikaalisesti. Näin siis esimerkiksi pianoa on helpompi oppia soittamaan kuin kitaraa, pianossa kun edetään sivusuunnassa ja kitaran kanssa ylös-alas -akselilla.


Hunterit spårassa!

Ja jos en olisi niin ollut keskittynyt soittamiseen, olisin ehkä ehtinyt kirjoittaa tänne mieltäni mietityttäneistä seikoista kuten alumiinittomasta deodorantista sekä passin hankkimisesta netin kautta. Toi alumiiniton dödö tuli kylppärin kaappiin, kun pari kaveria oli valistanut kaikkien normaalien rollon dödöjen sisältämän alumiinin olevan tutkitusti rintasyöpää aiheuttava ainesosa sekä lisää luettuani sen epäillään myös altistavan alzhaimerin taudille. Jälkimmäistä on suvussani, joten kiitos vaan ja niin jäi kuivat kainalot historiaan. Alumiinitonta käyttäessä kainalot siis ovat märät, koska alumiinillisissa kyseinen aine tukkii ihohuokoset estäen hikoilun. Minä joudun myös käyttämään dödön päällä talkkia, jotta hienhaju pysyisi poissa. Utrekram on tämän hetken suosikki hinta-laatu -suhteen osuessa kohdalleen. Passin hankinnan kanssa taas pyörittelin silmiäni, kun kävin kuvauttamassa itseni, kuvaamo lisäsi kuvani poliisin tietokantaan ja minun tarvitsi hakea passia vain netissä klikkailemalla. Lopussa seisoi kiitos ja passinne tullaan lähettämään Teitä lähimpään R-kioskiin. Ei jonotusta, ei käyntiä missään edes passin valmistuttua, ei vanhan passin luovutusta! Vau, toimii!

 Liian monta näitä niin en enää mahdukaan uusiin skinny-farkkuihini.

Cafe Engelissä

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

hienot on saappaat...

Anonyymi kirjoitti...

söit varmaan omena-strudelia engelissä, oliko hyvää? kiva kun taas tuli luettavaa....

KK kirjoitti...

Engelissä söin porkkanakakkua, se on all time favorite ja siitä on hauska maistella kunkin kahvilan versioita.