Tänään oli varusteilla tarvetta, etenkin noilla villakäsineillä! Voi svinde, mikä kesäkuu, ihan vois vähän tehdä mieli niihin Australian helteisiin... Niitä muistellessa menee aika, ja toki töitä tehdessä. Kuten sanotaan, eipä harmita istua työpöydän äärellä. Facebookissa kaveri totesi hyvin, että eilen koettiin neljä vuodenaikaa yhden aamupäivän aikana. Oli aurinkoa kuin keväällä, sadetta kuin syksyllä ja lunta kuin talvelle - lunta ei tosin näkynyt Helsingissä, halleluja! Mutta vuodenaika "kesä" taisi sitten jäädä koetuksi vain päivämäärän ansiosta?
Kylmä antaakin aiheen singahtaa pyörällä eteenpäin kuin salama. Työkaverin pyörän nimi on Hopeanuoli, minä nimeän itseni Keltaiseksi ohjukseksi. Viis niistä nopeusrajoituksista, mitä polkijoille hommataan ja mitä muuten kotikatuni autoille tarkoitettu nopeusnäyttö myös pyöräilijälle vilkuttaa. Pitänee mennä ottamaan tyyppejä itsestään! Tosin voisi jäädä tulos kuitenkin alle sakkorajan, reisilihakissa ja hengityselimissä on - 20vuotta vanhasta pyörästä puhumattakaan - vielä viilaamista. Mutta kyllä siitä eilen pari kundia pisteli ohi 17km/h lasissa eikä näyttänyt yhtään huippavan eli ehkä jonkinlainen "nopeusrajoitus" olisi pyöräilijöillekin poikaa. Etenkin niille, jotka kilpapyörillä suhahtelevat ohi hauista viistäen. Sieltä stongan takaa näkee varmasti hyvin ja korkealta, tähtää oikeinja luottaa jalankulkijan pysyvän omalla suoralla reitillään, mutta tämä ei vielä riitä. On otettava harha-askeleet huomioon samoin kuin se yllätysmomentti ja viuhahtava ääni, mikä ohittaessa syntyy. Hyppää sydän ylimääräisiä!
1 kommentti:
hyvä, että sulla on kunnon tamineet pyöräilyyn....
Lähetä kommentti