sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Hullu maailma, hullu harrastus


Olen keskinkertainen keräilijäsirkka. Osaan heittää tarpeettoman pois, mutta jotkus makean näköiset "roskat" kuten peltipurkit, pullonkorkit ja appelsiinien hienot kääreet saattavat löytää osaksi kotini sisustusta. Toisen roska on toisen aarre sanotaan, yhdet useimpien roskat ovat olleet harrastukseni kohta viisitoista vuotta, teepussin kääreet nimittäin. Kaikki alkoi mummoni teepurkista löytyneestä Pickwickin kanelitee-kääreestä. Luulen, että paitsi että pussi oli lojunut purkissa pitkään, oli se myös jännittävän vanha. Aikani sitä ihailtuani nappasin sen säästöön.

Samasta purkista löytyivät myös Liptonin hedelmätee-pussit. Niistä harrastukseni lähti käyntiin.

Kokoelma pysyy helposti selattavissa ja siistissä kunnossa lätkäkorteille tarkoitetuissa muovitaskuissa. Ekat omat hankintani olivat Liptonin hedelmäteitä jostain 90-luvun alusta. Siinä juotiin teetä perheessäni melko urakalla ja jotkut oudoimmat maut lensivät roskiin, kun parit kääreet oli irroitettu. Kuka muistaa nämä tyylit?
Tai nämä, joihin siirryttiin seuraavaksi... Sun Tealla oli muistaakseni iso tv-mainoskampanjakin, joka jatkui vuosia. Myydäänkö enää esimerkiksi karamelli-
tai kookosteetä?

Seuraavana muutamia poimintoja kokoelmista, ihan vaan ulkonäön vuoksi. Roskiksi teepussinkääreet ovat melko upeasti suunniteltuja ja herättävät fiiliksiä teehetkeen.







Suuri osa kokoelmani ulkomaisista teepusseista on tullut Euroopassa rekkaa ajaneelta enoltani, loput matkailevilta sukulaisilta, ulkomaan tuttavuuksilta tai omilta reissuilta. Olenpa roskiksiakin dyykannut ja kenenkään ollessa katsomassa käynyt tyhjentämässä jonkun tarjottimelle jääneet aarteet ennen tarjoilijan tuloa. Intohimon eteen sitä on ollut valmis tekemään vaikka mitä. Seuraavassa vielä muutama erityinen yksilö:




Saksasta tulevalla Teekannella on myös hienoja kääreitä.

Kotimaisella Nordqvistillä taas herkullisia sisältöjä.
En ole kumma kyllä ennen ollut mikään hullu teen juoja, enkä suurinta osaa kokoelmani teistä ole edes maistanut. Nykyään juon teetä mieluusti, mutta harmikseni lempi teemerkkini Clipper myy pussejaan ekologisesti ilman kääreitä.

Päätin joskus lopettaa keräämisen, kun pusseja olisi kasassa tuhat, maaliskuussa 2008 laskennan tulos on ollut 905 erilaista käärettä, mutta teidän, ettei pussien kerryttäminen ole silloin mihinkään lakannut, hidastunut vain hieman. Viimeiset pussit toin kansiooni matkaltani Australiasta. Joskus mietin erikoistumista vain kauniisiin pusseihin tai luopumista kaikista kiinalaisista pusseista (heillä pussit eivät ole useinkaan hienosti kuvitettuja vaan niissä ainoastaan lukee - oletettavasti - teelaatu). En tehnyt niin enkä näin, jatkoin vaan hamstrausta. Järjesteltävää onkin kertynyt eikä yksi kansio ole riittänyt enää pitkään aikaan.


Löysin netistä joskus rouvan, jolla oli iso piironki täynnä teepusseja. Niitä oli yli 20 000 erilaista. Siihen en pyri, en halua pyrkiä, toivottavasti joku stoppaa minut jos yritänkin!

Oikeastaan päämääräni olisi joskus tehdä pusseista taidetta. Seinätaulu tai vastaavaa... Ennen sitä ne toimivat esimerkiksi matkamuistoina ja puhtaana silmän ilona.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

onpa erikoisia, en ole nähnyt moniakaan kaupoissa tai kahviloissa, kiva kevyt harrastus, tosi "herkullisen" kuviollisia ja värikylläisiä, hieno järjestys...