torstai 14. marraskuuta 2013

Istua ja kuolla

Istumisen ja aikaisen kuoleman yhteys on nyt niin kuuma aihe, että äitinikin ottaessa aiheen puheeksi puhelun aikana päätin aloittaa pienen ihmiskokeen. Äitini pohti, että voisihan sitä vaikka ohjelman mainostauoilla nousta seisomaan ja vaikka askeltamaan paikallaan. Jos äitini aikoo parantaa terveyttään, niinpä minäkin! Päätin testata kuinka helppoa on kotona paljon aikaa viettävälle pysyä pystyssä eli seisovassa asennossa tällaisena perus-torstaina.

Ensimmäisen esteen luovat heti kättelyssä pyödät, sillä niiden mitoitus on perinteisesti tehty istuvalle ihmiselle. Seisoessa ei vaikkapa pöydällä olevan tietokoneen näppäily ole niinkään helppoa vaan on kumarruttava jyrkkään etukumaraan, mikä taas tuntuu selässä. Mitä, jos nostankin toisen jalkani tuolille ja nojaan ylävartaloni reittä vasten? Toiselle puolelle lantiota syntyy näin ainakin yhtä syvä kulma kuin istuessa ja verenkierto lonkkataipeessa estyy, mutta toivottavasti vaikutus on vain puolet normaalin istumisen vaikutuksista elinikään onhan kyseessä vain toinen jalka. Tai onko istumisen vaaroissa edes kyse lantion asennosta ja verenkierron vaikeutumisesta vai selkärangalle aiheutuvasta paineesta? Kumpi vaan, yhdellä jallalla ei koneen ääressä jaksa kauaa tasapainoilla. Istun tuolille.

Seuraava tehtävä on onneksi ruoanlaitto kellon käydessä lounasaikaa, edessä on siis paljon mielekästä seisomista! Pilkon, huuhdon, lataan uunin ja tiskaan aamutiskit... Soseutan, sotken ja tiskaan hieman lisää, mutta kuumaa lautasta en ala pidellä kädessäni toisella syöden. On siis pakko taas istua hetkeksi. Sitten saa taas seistä ja tiskata! Seuraavaksi keksin, että siivotessa tulee myös harvoin istuttua, joten järjestelen vaatteitani hyllyille ja menen laittamaan kylppärin kaapin uuteen uskoon. Seisomista - tai istumatonta aikaa - kertyy huomaamatta. Mutta loputtomasti ei viitsi siivotakaan, uskottelen siis, että lattialla istuminen, parhaimmillaan jalat ristissä on paljon parempi tapa kuin tuolilla istuminen. Vaikka, hmm, enemmänhän tässä jalkojen verenkierto estyy. Pitäsisiköhän sitä alkaa maata? Risti-istunta alkaa pian ottaa polviin, mutta vatsallaan maaten surffailu olisi mahdollista. Mainokset on kolahtaneet postiluukusta jossain vaiheessa, joten nousen taas ylös ja ne lattialta noukittuani jään saman tien seisomaan ja selaamaan läpi alennukset ja oman kaupungin osan kuulumiset. Toivottava on, että on paljon mielenkiintoisia juttuja. Jossain vaiheessa seisominenkin vaan alkaa tuntua jaloissa ja päätän palata istumaan tietokoneen ääreen. On harrastettava lisää työnhakua...

Tunnin kuluttua jalat valtaa taas levottomuus, on pakko nousta ylös. Jos vaikka ottaisi hieman suklaata ja katsoisi vähän tv:tä. Sopivasti sieltä tulee parikymmentä minuuttia 90-luvun nuoriso-ohjelmaa, joten seisahdun nojailemaan seinään suklaata napsien. Parikymmentä minuuttia jaksan taas seistä paikallani. Se ei ole ihan helppoa, jalkaa saa vaihtaa tiuhaan. Niinpä vaihtaessani kanavan Australian Master cheffiin, istun lattialle ja toivon, että tämä muka väljempi istumisasento olisi terveydelle parempi verrattuna tuolilla istumiseen. Ainakin selässä tuntuu mukavammalta ja ryhti pysyy paremmin. Iltaa on vielä jäljellä ja ajatelin vaihtaa asentoani ainakin puolen tunnin venyttelyn ajaksi, ehkä voisin hetken kokeilla sitä makaamistakin. Melkoista pomppimistahan tämä päivä on ollut. Huomaan, että seisomista voi yrittää suosia, mutta istumista ei voi välttää.

Summa summarum: kotona seisominen on tällä sisustuksella kuitenkin aavistuksen haasteellista. Pitäisi olla seisomisen mahdollistava korkea pöytä, jonka ääressä voisi syödä, nettailla ja lukea lehdet, seisonta-aika lisääntyisi varmasti huomaamattaan. Ja seisomiseen tottuessa sitä jaksaisikin paremmin. Kodin ulkopuolella olen yrittänyt suosia kävelyä paikasta toiseen liikuessani ja yleisissä kulkuneuvoissa valitsen seisomapaikan istumisen sijaan. Spårissa on muunmuassa todella mukava seisoa niiden seinää vasten taittuvien istuinten edessä. Siinä on oma suojattu paikkansa ja polvitaipeet nojaavat kivasti istuimen pehmustetta vasten. Ja tilaa jää suuremmalle määrälle ihmisiä...

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

hyvä yrittää, onnistuin alkuillan jokaisella mainoskatkolla nousta jalkoja ojentelemaan ylös, sivulle ja taakse,varpasilleen kävelyä sekä kantapäillä, 9 jälkeen puhti loppui katsotaan miten huomenna onnistuu....

KK kirjoitti...

Go, Go, Go! Eli pitkää ikää ja terveyttä ;)

Anonyymi kirjoitti...

Hih, jopa on hauska ja terveellinen kokeilu. On meidän istuva elämäntapa kyllä todella luonnoton... -M