maanantai 23. syyskuuta 2013

Safkaa - de la bouffe

Tämä viikko alkoi lounaalla Thaimaalaisessa ravintolassa. Ystävätär oli koulutuksessa Markkinointi ja mainonta instituutissa, ja juostiin sen kunniaksi yhdessä lounaalle Taka-Töölön uuten Thai Ochaan. Ravintolan Facebook-sivut on avattu heinäkuun alussa eli paikka on vielä melko uusi, mutta aivan ihastuttava tuttavuus! Itse otin currya tofulla, ystäväni cashew-lihaa, molemmat 9euroa. Alkuruoaksi lounaaseen kuului tuore riisipaperirulla, jonka sisällä oli vihanneksia ja tuoreita yrttejä, mukava ja maukas yllätys. Pääannos oli kohdallani todella maukas, hennon tulinen ja tofu kaikkea muuta kuin kumia, suosittelen! Lounasseurani kehui omaa annostaan myös. Kun siis Rock mac safkat ei kiinnosta, ota puolen korttelin verran askelia keskustan suuntaan Mannerheimintietä pitkin ja olet herkullisen thaimaalaisen ruoan äärellä! Ravintolan sivut eat.fi:ssä

Viikonlopun aikana oli oivasti aikaa tehdä myös itse safkaa ja jo perjantai maistui sunnuntaille. Stockan Herkussa todettiin "Arkikin voi maistua juhlalle." No näinpä kävi! Eikä ole muuten usein käynytkään. Innostuin matkallani ruoanlaitosta ja hemmottelin vanhempiani ensin perjantain kokeilulla, joka oli Mascarponella ja makkaralla täytettyjä sieniä, resepti Hesarista. Käytin sieninä ihan peruschampioneja, makkarana chorizoa ja korppujauhot jätin kokonaan pois, nyt kun olis taas tarkoitus hieman syödä Michell Montignacin ohjein. Vaikka vähensin makkaran määrää sataan grammaan, tuli täytettä silti yli tarpeen, mutta se ylimäärä hautui uunissa muiden mukana pienissä posliinikupeissa ja hävisi suihimme salaatin vierellä. Ah, voin vannoa, etten ole hetkeen syönyt yhtä maukkaita uunisieniä! Ja kukapa olisi arvannut, että balsamico tekee sellaisen säväyksen kuin se tässä reseptissä tekee. Kokit hokevat, ettei hyväksi ruoanlaittajaksi voi tulla maistamatta kaikkea ja koko ajan. Niin sitä oppii, mitkä maut menevät yksiin.

Lauantaina otin sitten takataskusta Ausseissa opitun reseptin: munakoiso-tomaatti-mozzarella-padasta. Googlasin tätä ruokablogeista, mutta ekaksi löytämässäni vuoka hukutettiin tomaattikastikkeeseen, mulla tähtäimessä oli mozzarella ja muutkin aineet kuivina ja kastike lautasen sivulle. Voilá...


Tätä tehdessäni pilkoin munakoisot (noin vaaksan mittainen pullea yksilö) todella ohuiksi pyöryleiksi ja itketin niitä suolan avulla reilun tunnin leivinpaperin päällä. Sitten kuivasin palat, asettelin uunipellille, valelin päälle oliiviöljyä ja paistoin 175C-asteessa joku kymmenen minuuttia. En ole mikään kokenut kokki, mutta silmämääräisesti tämä hääräily tuntuu onnistuvan parhaiten. Kiekkojen kypsyttyä hieman, otin ne ulos uunista ja aloin koota itse vuokaa: rivi munakoisoa, rivi ohuiksi leikattua mozzarellaa (kaksi palloa meni kolmelle hengelle tehtyyn uunivuokaan) ja rivi melko ohueksi leikattua tomaattia (kahdella tomaatilla pärjäsin)... kunnes kaikki aineet on käytetty. Päälle oliiviöljyä, mustapippuria, rakeista suolaa (kuten fleur de sel), tuoretta basilikaa tai pussista Herbes de Provence-yrttisekoitusta, puolikkaan sitruunan mehu ja raastettu kuori. Ja siinä tämän reseptin vinkeys onkin, sitruunan mehu ja kuori! Uuniin noin kymmeneksi minuutiksi, ja nauttimaan... Sivuun tein sen tomaattikastikkeen, niin tuli lautaselle myös kastiketta.

Illallakaan en lopettanut herkuttelua, lauantai kun oli...

Iltapalaksi oli vuorossa herneitä, joihin valelin oliiviöljyä ja Fleur de sel-suolaa, on muuten ihan eri nautinto, kun suolakin on korkealuokkaista. Jos purkki maksaa sen 5euroa, kyllä hinnan saa takaisin maussa! Päälle hieman auringonkukan siemeniä. Ja kastikettahan tähänkin on saatava, siispä guacamolea!
 


Sain tätä majoneesilla pehmennettynä avokaadotilalla, mutta yhden amerikkalaisen kundin tekemänä itsetehdyn guacamolen hienous vasta kunnolla avautui. Miksi yhdistää maukkaaseen hedelmään turhia rasvoja, jos tainnuttavan ihanan tahnan voi tehdä niinkin yksinkertaisesti kuin:
2 avokadoa murskattuna
suolaa maun mukaan
mustaa pippuria
chiliä, tulisuuden ja oman kestävyyden mukaan
loraus oliiviöljyä
1/2 limen mehu
tuoretta persiljaa, korianteria tai italian persiljaa

Huokaat Aaah! etkä enää osta valmista guacamolea, sillä tästä lähin ilman on parempi kuin huonon korvikkeen kanssa.

Koska perjaintai tosiaan maistui sunnuntaille, ei sunnuntai maistunut enää millekään. Mutta tulipahan muina päivinä herkuteltua. Kertokaa, jos vinkeistäni on iloa!

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

voin suositella suuresti, aivan mahtavalta maistui....