tiistai 26. maaliskuuta 2013

Pooloa peliin!

Makaan sängyssä avoimen ikkunan äärellä ja haistelen ulkoa tulevaa ihanan raikasta kosteaa tuoksua. Hyttysverkko pitää pahimmat pistäjät loitolla, vaikka pari yötä sitten sainkin tappaa viisisenttisen torakan. Ikkunan alla avautuu noin 40 hevosen laitumet. Välillä ikkunani alla nyhdetään ruohoa, välillä hirnutaan toisille - tai kukko kiekuu aamuherätystä. Viistoon kurkatessa siintää kauempana Blue Mountins-vuoristo. Poolotilalla siis nyt.

HelpX pestiin kuuluu kauhukseni muunmuassa neljä vuotiaan pomottavan pikkutytön kaitsemista, viimeksi tänään jäin muutamaksi tunniksi kaksin hänen kanssaan ja minun piti olla milloin ripuloiva vauva, milloin hevonen, milloin taideopettaja... Olen kiertänyt kaikki lapselliset paikat kaukaa tähän asti, mutta pitäähän se jossain vaiheessa lapsiinkin kontaktia ottaa. Ja kun tytölle pistää vähän hanttiin tullaan ihan yllättävän hyvin toimeen.

Eilen sain onneksi vihdoin kontaktia myös hevosiin ja tarvikkeisiin. Heräsi vanhat "näinhän se meni"-muistot mieleen, kun talutin jalkansa loukannutta horsea syömään ja kieritin pinteleitä (jalkaa suojaavia kangasside) rullalle. Ja tänään pääsin katsomaan pooloa! Näin ekan matsin sunnuntaina ja tänään perheen isänkin oli ratsailla. Hevospoolo on hurjan nopeaa ja intensiivistä, ja koska pelivälineenä ovat pallon ja mailan lisäksi hevoset - tai pooloponit, vaikka täällä kaikki eläimet tuntuvat hevosen säkäkorkeuden ylittää - nopeus on ällistyttävää. Kahdeksan ratsukkoa, neljä kummassakin joukkueessa painaa täysiä isoa kenttää laidalta toisella. Pelin rasittavuuden takia pelaajat vaihtavatkin hevosta useaan otteeseen ja ainakin aina yhden erän eli seitsemän minuuttisen kuluttua. Perheen isällä oli tänään yhteen 1,5tunnin otteluun mukana kahdeksan hevosta, joista kaikki joutuivat kentälle. Australian lämpimät säät eivät myöskään helpota hevosten osaa.

Itse pelinä poolo ei minua vielä ole sytyttänyt vaan pistänyt vaan miettimään miksi ihmeessä ihmisen on pelattava palloa myös eläimen päällä istuen? Koska hevosta vaihdetaan niin usein ei kyseessä ole ratsukko-laji vaan puhtaasti pelaajan taktisiin kykyihin pohjaava urheilu. Miehet, pitävät myös melkoista meteliä kentällä huutaessaan strategioita tai kommentteja neljän hengen joukkueen kesken, tai vastustajalle. Hiki ja kirosanat siis lentävät, se siitä herrasmieslajista. Ylhäisölajina pooloa kai silti voi pitää, perheen isälle se on kuitenkin puhtaasti työ ja tulonlähde. Naisia poolon huipulla on kuulemma myös runsaasti.

Ihan muuten vaan: neljän hengen joukkueen pelaajat on numeroitu yhdestä neljään, siksi Ralph Laurenin Polo Sportin vaatteissakin toistuvat numerot 1-4. Muistan pohtineeni tätäkin joskus...







3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

on sulla taas uusi urheilulaji ihmeteltävänä. toivottavasti torakat jää sinne tilalle, kun siirryt seuraavaan paikkaan. sillä isännällä pitää olla iso hevosrekka, kun siirtyy pelikentille? onko kuva ehkä siintä? seikkailu jatkukoon....

KK kirjoitti...

Jep kuvan rekka on isännän. Välillä lähdetään matseihin kahden rekan kanssa, jos heidän hoitamansa mutta jonkun toisen omistamat hrvosetkin pelaavat. Kaksi nuppia tossa seisoo pihalla.

Anonyymi kirjoitti...

kiitos tiedosta....