Appelsiinin kuorintaa

Nyt on hyvä aika ostaa appelsiineja. Etenkin Egyptistä tulevat Naval-aplarit ovat mehukkaita ja halpoja, sesonkinsa huipulla. Tänään töissä niiden kuorimisesta tuli oikein taidetta, kun kaverit kahvitunnilla kellottivat kuorintaoperaationi ja arvailivat minun olevan valmis hedelmäni kanssa vasta tunnin taistelun jälkeen. Minulla on nimittäin tapana kuoria appelsiinini käsin, hellävaroen ja lopulta täysin nakuksi. Syön appelsiinini aina hyvin hyvin kuorittuna.

Kun paksun kuoren eteeriset öljyt ovat ensin tunkeutuneet peukalon kynteni alle ja kirvottaneet tuskallisia ilmeitä, alkaa kurinnan nautinnollinen vaihe. Erottelen jokaisen siivun yksi kerrallaan, erotan hedelmälihan sitä suojaavasta nahasta ja sitten hotkaisen oranssin veneen suuhuni. Ison appelsiinin syönti näin, vene kerrallaan kuorien on pieni työmaa ja jätettä syntyy yhtä paljon kuin suuhuni saan tavaraa.

Iltapäivällä kotona tv:n edessä tajusin kuitenkin menetelmäni edun. Keskityn silloin hetkeen. Lukkiuduin siinä kuoriessani kuuntelemaan ranskan tv:ltä tullutta kanadan ranskalaista dokumenttia ja ymmärsin pahimmastakin Quebec-aksentista oleellisen. Quebecissä suurin osa auto-onnettumuuksista johtuu ajajan huomion herpaantumisesta pois liikenteestä hänen esimerkiksi tekstatessaan kännykällään. Kun teidän tulee kuunnella jotain ja todella keskittyä kuulemaanne, ottakaa tekin appelsiini kuorittavaksenne!