Syksy ryntäsi Pohjolaan

 Säiden valtias selvästi selasi kalenteriaan päättäessään, että Suomeen saapuu syksy. Niin täsmällisesti alkoivat tihutukset, villit tuulet ja viileät ilmat, juuri elokuun vaihtuessa syyskuuksi. Kesällä olin ihan varma, että luvassa on pitkä, kaunis ja lämmin syksy, mutta elokuun hidas viileneminen ja viime päivien äkkikoleus pistävät epäilemään omaa ennustettani. Ei syksy näin nopeasti saisi tulla! Töissä joku puhui jo joulusta... Nyt on loppu kesä, näin ajattelen! Loppukesän ajatteleminen auttaa kyllä suhtautumaan sateisiin aamuihin  ja harmaaseen ilmaan tietyllä sarkasmilla, vaikkapa kireiden työmatkalaisten ilmeitä salaa katsellen. Kesän lopulla tulee vastaan aina kaikkea uutta eikä synkistelyyn ole aikaa. Lepo on silloin ohitse ja on aika tarttua haasteisiin!

Tämän syksyn haasteitani ovat laajentuneen toimenkuvani harjoittelu töissä, tuleva joogakurssi ja yritän myös alkaa kouluttautua rannikkolaivuritenttiin, joka järjestetään joulukuun alussa. Olen jo suorittanut pienveneilyn "perustutkinnon" eli saaristolaivurikurssin, mutta syventävät opit eli vuorovesien ja sorron laskemisen opettelu kiinnostaisivat nyt. Ja veneilijän sääoppia voisin harkita lukevani tulevaa kesää silmällä pitäen...